Yle uutiset

Tilaa syöte syöte Yle uutiset
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 20 min 58 s sitten

Reetta Rädyn kolumni: Etäkoulu paljastaa, miksi tavallinen koulu on niin hieno asia

Ma, 03/30/2020 - 06:45
Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Jo ensimmäisenä etäkoulupäivänä oman elämänsä projektipäälliköt erottuivat muista vanhemmista. Lapsille on laadittu lukujärjestykset ja perheelle ruokalistat. Ulkoilulle, ruutuajalle ja lautapeleille on omat tunnit, perjantaina tehdään pizzaa.

Vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa fysiikan ilmiöistä ja isovanhempien kokemista kriiseistä kuten sodista tai kulkutaudeista. Tehtäviä seurataan digitaalisilla ajanhallintajärjestelmillä ja illalla kokoonnutaan juttelemaan yhdessä.

Päivien rytmittämisessä on järkeä sekä lasten että aikuisten kannalta. Töitä saa tehtyä edes välttävästi, eikä pää hajoa heti ensimmäisillä viikoilla.

Järjestys suojaa kaikkia.

Paitsi niitä, joiden kotona kukaan ei tee lukujärjestystä, ruokaa tai töitä.

Suomalaisen peruskoulun idea on niin nerokas, että sen äärelle pitää pysähtyä aina uudestaan. Tavoitteena on paitsi opettaa ja kasvattaa kokonaisia ikäluokkia, myös tasoittaa lasten taustoista syntyviä eroja.

Suomalaisessa koulussa kaikilla on lukujärjestys, välitunti, ruokaa, seuraa ja turvallisia aikuisia.

Monessa muussa maassa korkealaatuista opetusta saavat ne, joilla on kotonakin kirjoja, sivistystä, ruokaa ja turvallinen olo.

Suomalaisessa koulussa kaikilla on lukujärjestys, välitunti, ruokaa, seuraa ja turvallisia aikuisia.

Mikään systeemi ei voi taata jokaiselle samanlaista kotia.

Suomi tarjoaa jokaiselle samankaltaisen koulutaipaleen.

Sama idea on varhaiskasvatuksessa. Lapset halutaan päiväkotiin, vaikka vanhemmat olisivat kotona. ”Koti on lapselle paras paikka” ei yksinkertaisesti ole totta kaikkien kohdalla.

Entisessä maailmassa, siinä jossa oli muitakin huolia kuin korona, Suomessakin tavattiin huolestuneena Pisa-tuloksia, joiden mukaan oppilaan perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin entistä enemmän. Lasten tien tasoittaminen ei siis onnistu yhtä hyvin kuin aiemmin.

Vielä vuoden 2012 tutkimuksissa perhetaustan vaikutus oli Suomessa selvästi keskiarvoa vähäisempää. Vuosien 2015 ja 2018 tutkimuksissa perhetaustan vaikutus osaamiseen on lisääntynyt, ja Suomi on siirtynyt omasta kastistaan OECD-maiden keskiarvon tasolle.

Nyt kun koulua käydään etänä, yksi kysymys kuuluu: miten tasoittaa oppilaiden kotitaustan välisiä eroja, kun oppilaat ovat kotona, eivät koulussa?

Lasten hyvinvointi ei voi olla vain opettajien harteilla. Koulu ei ole paikka, jossa perhetaustojen erot syntyvät, vaan paikka, jossa vaikkapa sosiaali-, talous- ja työllisyyspolitiikka näkyvät. Suomessa joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmilla on joko päihde- tai mielenterveys-ongelmia.

Kaikki eivät ole matkalla kohti yhteisöllisiä digikahveja, online-joogaa, arvojen selkiytymistä ja kotiolojen koronahyggeä.

Monelle koululaiselle tutun aikuisen rauhallisuus ja turva voi olla nyt arvokkaampi asia kuin etätehtävien suorittaminen. Kouluun ei pääse, mutta onneksi on opet, erityisopet, koulunkäyntiavustajat ja internet. On jalkautuvaa nuorisotyötä, Lapselle lounas-kampanja, Sekaisin-chat, yksilöiden ja yhteisöjen pyörittämät ideointipalaverit siitä, miten nyt voisi auttaa.

Emme tiedä tulevasta paljon mutta tämä on selvää: kaikki eivät ole matkalla kohti yhteisöllisiä digikahveja, online-joogaa, arvojen selkiytymistä ja kotiolojen koronahyggeä.

Talouskriisikin on aina myös inhimillinen kriisi.

”Kasvatus- ja koulutusalan luonnonlaki on se, että vanhempien koulutustausta on yhteydessä lapsen osaamiseen.”

Näin sanoo Arto K. Ahonen, Pisa-tutkimusten kansallinen tutkimusjohtaja koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa. Vaikka esimerkiksi sukupuolten välinen ero lukutaidossa on Suomessa OECD-maiden suurin, sukupuoli selittää osaamisen vaihtelusta vähemmän kuin perhetausta.

Ahonen tuntee Pisa-tutkimusten metodit ja tulokset, mutta muistuttaa, että Pisasta ei löydy tyhjentävää vastausta siihen, mistä kasvaneet erot johtuvat.

Näinä aikoina moni arkinen asia saa kyyneleet silmiin.

Yksi näkökulma löytyy perheitä ja huono-osaisuutta tutkineilta. Suomessa lapsiköyhyys on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien. Esimerkiksi Pelastakaa lapset -järjestön Lapsen ääni-kyselystä käy ilmi, että köyhien perheiden lapset saavat koulunkäyntiin vähemmän tukea vanhemmiltaan kuin muut. Lapset murehtivat myös aikuisten murheita: rahapulaa, pahaa oloa, häpeää siitä, ettei voi matkustella tai pyytää rahaa uusiin lenkkareihin.

Tähan voi samaistua aikuisenakin: on vaikea tehdä töitä, jos voi huonosti.

Näinä aikoina moni arkinen asia saa kyyneleet silmiin. Yksi on ajatus siitä, että näkisi tutut lapset tungeksimassa välitunnilta luokkiin. Pöydät ja tuolit kolisevat, tunti alkaa. Opettaja näkee edessään 24 lasta, vierivieressä, ihan lähekkäin.

Onko koulun isoin arvo se, että siellä ollaan kaikki yhdessä?

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä, joka on tehnyt viime vuodet tutkimusryhmän kanssa töitä Itä-Helsingin kouluissa.

Kolumnista voi keskustella 31.3. klo 23:00 asti.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Kirjeenvaihtajalta: Trump havahtui pääsiäisaikataulunsa mahdottomuuteen koronarajoitusten purkamisessa

Ma, 03/30/2020 - 06:29

Kansanterveysasiantuntijoiden helpotuksen huokauksen saattoi suorastaan kuulla, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina Valkoisen talon jatkavan sosiaalisen eristäytymisen suositustaan vielä kuukauden koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Trumpin mukaan se on voimassa nyt huhtikuun loppuun. Vielä viikko sitten Trump pohti koronarajoitusten höllentämistä ainakin osasta Yhdysvaltoja jo pääsiäisenä, ja sanoi, kuinka hienoa olisi saada kirkot täyteen tuolloin.

Aikomus tyrmistytti kansanterveysasiantuntijoita, joiden mukaan epidemiahuippu on Yhdysvalloissa vielä kaukana eikä suinkaan taittumassa pääsiäisenä. Tämä asiantuntijoiden huoli näyttää menneen presidentille perille, ja viestinviejinä Valkoisessa talossa lienevät olleen ainakin terveysviraston johtaja, tohtori Anthony Fauci sekä Valkoisen talon koronatiimiin kuuluva tohtori Deborah Birx.

Fauci on jo aiemmin sanonut, että Valkoisessa talossa tärkeistä asioista joutuu sanomaan kerran, toisen ja kolmannenkin ennen kuin ne tapahtuvat. ”Jatkan vain sitkeästi”, Fauci sanoi Sciencemag-lehden haastattelussa.

Arviot koronan vaikutuksista synkentyneet

Fauci varoitti sunnuntaina, että Yhdysvalloissa koronaan saattaa kuolla peräti 100 000–200 000 ihmistä ja miljoonia sairastua. Tätäkin synkempiä uhrilukuja on esitetty. Brittiarviossa Yhdysvalloissa kuolonuhrien määrän on arvioitu nousevan jopa yli kahden miljoonan, jos ei viruksen leviämisen estämiseksi ryhdytä tiukkoihin toimiin.

Myös Trump oli selvästi saanut nämä madonluvut. Trump sanoi, että ennen kyseisiä yli kahden miljoonan kuolinlukuarvioita, useampi ihminen olisi sanonut, että epidemian yli voisi vain ”ratsastaa”.

Yhdysvaltalaisten henkiä kiistatta säästääkin, että presidentti kuunteli koronapandemian leviämis- ja vaikutusarvioissa enemmän terveys- kuin talousasiantuntijoita.

Tästä huolimatta Yhdysvalloissa ollaan siinä tilanteessa, että rajoitustoimista huolimatta Yhdysvalloissa voi kuolla koronaan sata tuhatta. Se on hiljaiseksi vetävä ja häkellyttävä luku.

Mutta karua todellisuutta, sillä presidentinkin mukaan hallinnon voi katsoa onnistuneen, jos uhrimäärä saadaan Yhdysvalloissa pidettyä sadassatuhannessa tai sen alapuolella.

Herätys: Uudenmaan rajalla odotettavissa ruuhkaa, koronakriisi muuttaa ajatuksiamme työstä, epidemia vei kaupalliselta medialta mainostajat

Ma, 03/30/2020 - 06:21
Ruuhkaa odotettavissa Uudenmaan rajalla

Uudenmaan raja ruuhkautunee tänä aamuna, kun työmatkaliikenne alkaa ensimmäisenä arkipäivänä maakunnan sulkemisen jälkeen. Poliisi kehottaa ihmisiä varaamaan merkittävästi aikaa työmatkaliikenteeseen. Poliisin tiedotteessa suositellaan ottamaan mukaan myös mahdollinen työnantajan todistus työmatkasta tai muu dokumentti työstä.

Koronaepidemia muuttaa tapaamme ajatella työtä Korona saa monet miettimään työnteon tapoja ja aikoja.Petteri Bülow / Yle

Nelipäiväinen työviikko ja kuusituntinen työpäivä ovat puhuttaneet maailmalla. Koronan mullistamana työajat saattavat muuttua entisestään. Menestyneet ihmiset lähtevät ajoissa töistä ja tekevät lyhyttä viikkoa – entäs me muut?

Trump: Eristystoimet voimassa huhtikuun loppuun Presidentti Donald Trump puhumassa Yhdysvaltain koronatilanteesta Valkoisen talon pihalla 29 maaliskuuta.Stefani Reynolds / EPA

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on pidentänyt arvioitaan koronaviruskriisin kestosta. Päivittäisessä tilannekatsauksessaan Trump totesi, että hallinnon eristäytymismääräykset ovat voimassa huhtikuun loppuun. Määräysten tavoitteena on hidastaa viruksen leviämistä. Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta.

Kaupallinen media joutui puun ja kuoren väliin Satu Kotonen juontaa Radio Iskelmän lähetystä kotitalonsa työhuoneessa.Etäkoululainen Siiri

Koronakriisi on ajanut kaupalliset mediayritykset ristiriitaiseen tilanteeseen: mainostajat ovat kaikonneet, vaikka korona käänsi yleisömäärät räjähdysmäiseen kasvuun. Media-ala työllistää Suomessa noin 25 000 henkilöä. Heistä suuri osa tuottaa sisältöä nyt etätöissä. Moni radioasema on siirtänyt jopa lähetysstudiota juontajien koteihin.

Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä Äänikirjoina halutaan kuunnella nyt hyvän mielen kirjallisuutta. Antti Lähteenmäki / Yle

Äänikirjapalvelut ovat viime viikkoina saaneet paljon uusia käyttäjiä. Nyt kaivataan etenkin hauskoja kirjoja. Nousussa ovat hyvän mielen kirjallisuus ja lastenkirjallisuus. Uusista käyttäjistä huolimatta äänikirjojen suoratoistopalveluiden kulutus ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, sillä työmatkakuuntelu on jäänyt pois.

Suuressa osassa maata aurinkoista Seija Paasonen / Yle

Aamulla voi sataa lunta maan lounaisosassa. Päivällä sää on laajalti aurinkoista. Lähes koko maassa on päivällä pientä pakkasta. Etelässä lämpötila on hieman nollan yläpuolella. Kylmässä ilmassa voi paikoitellen kehittyä lumikuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä

Ma, 03/30/2020 - 06:19

Pakoa todellisuudesta. Sitä ihmiset nyt tuntuvat kaipaavan. Koronakaranteenin myötä äänikirjapalveluihin liittyy kiihtyvällä tahdilla uusia käyttäjiä tai kokeilijoita.

– Tässä parin viikon aikana on tapahtunut selkeää kasvua, toteaa BookBeatin Suomen liiketoimintajohtaja Sari Forsström.

Jo koronarajoitusten ensimmäisellä viikolla, eli 16.–22. maaliskuuta, BookBeatin uusien käyttäjin määrä kasvoi yli sata prosenttia verrattaessa edeltävään viikkoon.

– Kaikkiaan BookBeatin kolme päämarkkinaa eli Suomi, Ruotsi ja Saksa ylsivät saman viikon aikana korkeimpaan uusien rekisteröityneiden käyttäjien määrään, joka meillä on koskaan ollut yhden viikon aikana.

Useissa suoratoistopalveluissa on parin viikon maksuton kokeilujakso, joten kynnys äänikirjojen kuunteluun on tehty matalaksi.

Harry Potteria nostalgian nälkään

Vielä alkuvuodesta truecrime oli suosittua kuunneltavaa, mutta nyt nousussa on feelgood eli hyvän mielen kirjallisuus. Ihmiset haluavat muuta, mukavaa ajateltavaa koronakriisin ja uutisten keskelle.

Storytelin markkinointivastaava Hanna Walldén kertoo, että palveluun on tehty suosituslista kirjoista, jotka tuottavat hyvää mieltä.

– Selvästi haetaan nyt sellaista kevyempää lukemista.

BookBeatin Sari Forsström komppaa.

– Hauskoja kirjoja luettaisiin nyt enemmänkin kuin niitä on tarjolla. Meillä uutuudet ovat kuitenkin yhä niitä, jotka ovat suosituimpia.

Äänikirjojen lukeminen työllistää paljon näyttelijöitä. Vesa Vierikko on lukenut muun muassa Harry Potter -kirjat.Juha Heikanen / Yle

Myös lastenkirjat ovat kasvattaneet selkeästi suosiotaan koronakriisin aikana. Harry Potter -kirjat ovat olleet aina suosittuja, mutta nyt niiden suosio kasvanut entisestään.

– Aikuiset ja lapset kuuntelevat niitä varmasti yhdessä. Luulen myös, että tällaisena kriisiaikana nostalgianälkä kasvaa. Halutaan lukea tai kuunnella tuttua ja turvallista. Harry Potter on jo 20 vuotta vanha ilmiö, Sari Forsström perustelee.

Työmatkakuuntelu on kadonnut

Vaikka uusia asiakkaita on tullut runsaasti lisää, ei varsinainen kuuntelu ole kuitenkaan kasvanut kovin paljoa. Se puolestaan johtuu työmatkaliikenteen vähenemisestä. Aamut ja illansuu ovat olleet äänikirjojen primetimea, kun ihmiset ovat kuunnelleet kirjoja busseissa, junissa ja autoissa.

– Meillä ainakin kuunteluajat ovat muuttuneet selvästi. Nyt kuuntelijoita on normaalia enemmän päivällä, myöhään illalla ja viikonloppuna. Toisaalta, eristystä on kuitenkin takana vasta vähän aikaa, joten seuraavat viikot varmasti muuttavat kokonaiskuvaa, kertoo BookBeatin Sari Forsström.

Äänikirjasovellukset ovat tulleet osaksi monen arkea helppokäyttöisyytensä ansiosta.Nella Nuora / Yle

Koronakriisin aikana sosiaaliset suhteet on täytynyt supistaa minimiin. Moni kokee yksinäisyyttä. Silloin äänikirja koetaan mukavammaksi tavaksi kuin lukeminen.

– Äänikirja lievittää yksinäisyyttä, jota monet kokevat etenkin tänä aikana, muistuttaa Hanna Walldén Storytelista.

Suomessa toimivista suoratoistopalveluista kolme on ruotsalaisessa omistuksessa ja ne toimivat maailmanlaajuisesti. BookBeat on huomannut, että äänikirjojen suosio on kasvanut Suomen lisäksi etenkin Saksassa, missä on myös tiukat rajoitukset liikkumisen suhteen. Ruotsissa kasvu on ollut hieman pienempää, koska siellä ihmisten elinpiiriä ei ole rajattu yhtä tiukasti.

Perinteisissä kirjakaupoissa on hiljaista

Lukemiselle saattaa olla nyt enemmän aikaa, kun muut huvit on peruttu. Perinteisissä kirjakaupoissa on kuitenkin ollut hiljaista, sillä asiakasvirrat ovat tyrehtyneet lähes täysin. Ketään ei ole liikkeellä. Monet ovatkin supistaneet aukioloaikoja, ja osa on joutunut laittamaan ovet kiinni.

– Kyllä tässä näkyy se, että vaikka osalla ihmisistä olisi nyt aikaa lukemiselle, rahaa ei kerta kaikkiaan ole. Lomautukset ja huoli taloudellisesta selviämisestä näkyy kirjakaupoissakin. Ihmiset miettivät todella tarkkaan, mihin rahat riittävät, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Kirjakaupoissa on ollut hiljaista, kun ihmiset ovat pysytelleet kotona.Henrietta Hassinen / Yle

Suurella osalla kirjakaupoista on verkkokauppa, joten sitä kautta saa hankittua kirjoja. Niissäkin näkyy ihmisten varovainen suhtautuminen kuluttamiseen.

– Monet kirjakaupat ovat kuitenkin olleet kekseliäitä. He ovat perustaneet muun muassa kotiinkuljetuspalveluita. Joten kyllä lukemista saa, jos haluaa, toteaa Laura Karlsson.

Olisiko nyt aikaa klassikoille vai kiinnostaisiko, miten tartuntatauteja on kuvattu kirjallisuudessa? Kokosimme vinkkilistan kirjoista

Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle – hyville lukijoille olisi enemmän hommia kuin ehtivät tehdä

Otava-konserni veti äänikirjat pois kirjastojen ulottuvilta – kansallista e-kirjastoa hahmotellaan valtion tuella

Äänikirjojen johtava suoratoistopalvelu BookBeat tekee vielä tappiota, vaikka äänikirjat menevät kuin kuumille kiville

Menestyneet ihmiset lähtevät ajoissa töistä ja tekevät lyhyttä viikkoa – entäs me muut?

Ma, 03/30/2020 - 06:00
Koronakriisi tulee muuttamaan tapaamme suhtautumaan työaikaan, arvioi nelipäiväistä työviikkoa kokeillut yritysjohtaja.

Ylen aamu tänään: Mitä keinoja Suomella on suurtyöttömyyden torjumiseksi? Katso lähetys tästä

Ma, 03/30/2020 - 06:00

6.38 Rajoitustoimien vaikutus Suomen talouteen

7.12 Suomi valjasti somevaikuttajat kriisitalkoisiin

7.25 Koronavirus leviää Latinalaisessa Amerikassa

7.44 Jälkihiki

8.50 Dokumentti Silmästä silmään antaa äänen henkirikosten uhrien omaisille

Juontajina Milla Madetoja ja Nicklas Wancke

Mainostajat kaikkoamassa kaupallisesta mediasta, vaikka korona käänsi yleisömäärät räjähdysmäiseen kasvuun

Ma, 03/30/2020 - 05:50

Radio Iskelmän iltapäivälähetyksen juontaja Satu Kotonen hoitaa työtään paikassa, jonne ei koskaan kuvitellut radioasemaa. Joka arkipäivä kello 13 Kotonen aloittaa viiden tunnin lähetyksen kajauttamalla alkutervehdykset kuuntelijoille kotonaan Keski-Uudellamaalla. Näin hän on tehnyt jo kaksi viikkoa.

– Omakotitalo ja ylimääräinen huone oli kultaakin kalliimpi tässä tilanteessa. Aviomies viritti seinille patjoista akustiikkalevyt ja lapsi piirsi kanavan logon seinälle, ettei äidillä tule ikävä työpaikkaa, myhäilee Kotonen omakotistudiossaan.

Talosta löytyy myös kaksi etäkoululaista. Kotonen tunnustaa, että kerran tuli leivottua lähetyksen aikana. Piirakka otettiin uunista ulos Lauri Tähkän laulun soidessa. Vapaa-ajalla Kotonen ompelee samassa huoneessa. Parhaillaan on työn alla isoisän työtakin muokkaaminen uusiokäyttöön.

Tuhatta kaupallisen radion työntekijää edustavan RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller kehuu toimialan kekseliäisyyttä ja muistuttaa, että aina vaikeina aikoina luovuus kukkii.

– Radio on illuusioväline ja kuuntelija ei voi tietää millä resursseilla ja mistä lähetykset tulevat. Monet radiot ovat selostaneet jääkiekkoa. Nyt kun lätkää ei koronan takia pelata, niin selostuskalusto on valjastettu koronakäyttöön ja lähetyksiä tehdään toimittajien kodeissa.

Myös Radio Novan iltapäivälähetys radioidaan eetteriin kotioloista. Juontajapari Anssi Honkanen ja Niina Backman ahkeroivat lähetyksiä Honkasen kotiin rakennetussa studiossa. Tampereella puolestaan Radio 957:n iltapäiväjuontaja Antti Granlund viihdyttää kuuntelijoita omassa asunnossaan. Radio Rockin Jone Nikula kertoo Instagramissa tekevänsä iltapäivälähetykset kotoa "kenttästudiosta".

Toimitukset evakuoitiin koteihin

Poikkeuksellisia työoloja ja etätöitä on koronan takia toteutettu ripeästi lähes kaikissa medioissa. Toimitukset ovat miltei tyhjiä ja tietotekniikka on kovassa käytössä kodeissa, kun sisältöjä tuotetaan lehtiin, radioihin ja televisioon.

Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi tulee Jyväskylässä haastateltavaksi kertakäyttöhanskat kädessä. Tervehdys hoituu kädennostoilla ja suojakelmulla päällystetty mikrofoni taltioi miehen mietteet turvaetäisyydeltä.

Kangaskorpi johtaa sadan lehden mediakonsernia ja puhetta Medialiitossa, jonka jäsenyritykset työllistävät Suomessa suoraan 22 000 henkilöä. Yritykset kustantavat, painavat, jakelevat sekä pyörittävät radio- ja televisiotoimintaa.

Vesa-Pekka Kangaskorpi on Keskisuomalainen -konsernin toimitusjohtaja ja Medialiiton hallituksen puheenjohtaja.Niko Mannonen / Yle

Keskisuomalainen on puoleen Suomeen levinnyt konserni, jossa on tehty etätöitä jo vuosia ja vältetty turhaa ajelemista ympäri maata. Se kantaa nyt hedelmää. Silti Kangaskorpi myöntää yllättyneensä yhtiön valmiudesta siirtyä poikkeusoloihin.

– Media tekee täysillä työtä erikoistilanteessa ja on kaiken fokuksessa. Ihmiset ovat median äärellä enemmän kuin koskaan ja kaipaavat tietoa hankalasta tilanteesta.

Stefan Möller muistuttaa, että nyt on paljon ihmisiä yksin kotona. Radio voi olla monille ainoa ystävä. Sillä on tärkeä rooli välittää oikeaa tietoa, mutta myös viihdyttää ja valaa uskoa tulevaan.

– Tottakai uutiset ja tuoreet käänteet kerrotaan, mutta me soitetaan ihmisten voimabiisejä. Kuullaan ihmisten tarinoita ja halutaan tarjota heille vähän muutakin ajateltavaa, kuvailee Satu Kotonen työtään omakotistudiossaan.

Median perustehtävä korostuu kriisissä

Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että yllättävä kriisi korostaa niin Yleisradion kuin laadukkaan kaupallisen median merkitystä.

– On tärkeää, että tässä fake news -maailmassa löytyy laadukkaita toimijoita mediakentältä. Luotettava tieto ei tule sosiaalisesta mediasta, vakiintuneiden toimijoiden rooli alleviivautuu nyt vahvasti.

Stefan Möllerin mukaan ”asiantuntijoiden” kasvava määrä sosiaalisessa mediassa on suuri haaste, kun oikean tiedon löytäminen voi olla hankalaa. Haastetta lisää valtava tiedonhalu koronan kestosta ja vaikutuksista.

– Helposti syntyy tyhjiö, jota täytetään verkossa liikkuvalla vääränlaisella tiedolla. Itse panen varmaan somen kohta kiinni, koska en koe saavani sieltä oikeanlaista tietoa.

Radio Iskelmän Satu Kotosen mukaan uutispimennon valinta on suotavaa, jos massiivinen koronauutisointi menee syvälle tunteisiin. Tärkeää on myös valita luotettavat tiedon lähteet.

– Hevosmiesten uutistoimistoja riittää. Niitä kannattaa välttää.

Stefan Möller johtaa RadioMediaa sekä toimii puheenjohtajana eurooppalaisten kaupallisten radioiden yhdistyksessä.Bernal Revert / BR&U

Aktiivinen koronauutisointi on lisännyt sanomalehtien lukemista selvästi, etenkin digilehtien. Kangaskorven mukaan joidenkin digilehtien lukijamäärät ovat jopa nelinkertaistuneet. Kolikon toiselta puolelta löytyy koronan ikävä vaikutus – mainonnan lasku.

– Moni yritys kohtaa kohtuullisen shokin, kun median mainosmyynti voi hetkellisesti vaimentua. Mainonta vähenee pitkään, sillä nyt tulee paljon lomautuksia. Ihmisten mahdollisuus kuluttaa vähenee ja kriisin jälkeen lomautusten seuraukset voivat näkyä käytettävissä olevassa rahamäärässä.

Poikkeusoloilla laaja vaikutus talouteen

Lehtien tilaukset voivat myös kääntyä laskuun, kun ihmisille tulee taloudellisia vaikeuksia. Kangaskorpi korostaa, että tässä vaiheessa on vaikea ennakoida tulevaa ja toivoo, että pahimmat pelot eivät toteutuisi.

Vaikeuksissa ovat myöskin mediatalojen uudet aluevaltaukset.

– Meillä on esimerkiksi linja-autojen diginäyttöihin erikoistunut yritys. Ihmiset eivät uskalla mennä linja-autoihin ja digimainokset menevät hukkaan, Kangaskorpi kertoo.

Media-alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,4 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat kaupalliset mediatalot ovat Sanoma, Otava, Keskisuomalainen, Alma Media ja TS-yhtymä. Toiseksi suurin mediayhtiö Yle on verorahoituksella toimiva julkisen palvelun yhtiö.

Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan suurimmat yritykset kestävät paineita paremmin ja pääsevät kohtuullisen hyvin koronasta yli.

– Ihan varmasti tulee erilaisia havereita toimialalla. Pienet velkaantuneet yritykset ovat suurimmissa vaikeuksissa. Media on ollut murrostoimiala jo pitkään ja yritysten tulostasot eivät ole olleet riittäviä turvaamaan tulevaisuutta.

RadioMedian Möller ennakoi, että osa radioista joutuu koronan vuoksi vaikeuksiin. Silti löytyy yrityksiä, jotka eivät aio lähteä säästämään, vaan katsovat tulevaisuuteen.

– Uskon, että tämä tilanne on sekä uhka että mahdollisuus. Audion kulutus kasvaa koko ajan ja se luo pohjaa myös mainostajille. Tuoreen tutkimuksen mukaan radion kuuntelu on säilynyt korkeana koronapandemiankin aikana.

Minna Ottavainen voi juontaa Radio Kasarin iltapäivälähetystä toistaiseksi radion omasta studiosta.Tytti Kiviharju Selvitymiskeinoina säästäminen ja investoiminen

Mediatalojen johtoryhmät ovat puntaroineet yllättävää kriisiä käytännössä yötäpäivää. Äkillisiin tilanteisiin on reagoitu sekä säästämällä että investoimalla. Turun Sanomat, Hämeen Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Keskisuomalainen ja Keskipohjanmaata julkaiseva KPK Yhtiöt ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista.

Samaan aikaan Keskisuomalainen julkisti ostaneensa Keski-Häme-lehteä julkaisevan Hämeen Paikallismedia Oy:n ja käynnistää paikallisradion Jyväskylässä viimeistään toukokuun alussa ja myöhemmin Kuopiossa.

Koko alaa edustava Medialiitto esitti viime viikolla Suomen hallitukselle pikaisia tukitoimia journalistisen tiedonvälityksen turvaamiseksi koronakriisin aikana ja sen yli. Liiton mukaan luotettava tiedonvälitys on uhattuna mediamainonnan nopean vähentymisen vuoksi. Liitto ehdottaa, että Suomi ottaa käyttöön tilapäisen valtiontuen sanoma- ja aikakauslehtiä julkaiseville mediayrityksille.

– Arvonlisävero rokottaa kaikkein eniten tällä hetkellä ja on ajanut osan meistä taloudellisesti aika tiukalle. Jos ALV olisi nolla, se antaisi meille lisähappea. Toinen hyvä vaihtoehto olisi kompensoida ALV-vaikutuksia väliaikaisesti, Kangaskorpi laskeskelee.

Medialiitto toivoo, että tuki ulottuisi myös kaupunkilehtiin sekä yksityisiin radio- ja tv-kanaviin. Liitto muistuttaa, että viranomaiset voivat velvoittaa medioita julkaisemaan valmiuslaki-tiedotteita korvauksetta. Medialiitto kannustaa viranomaisia tukemaan mediaa ostamalla myös normaaliin tapaan mainostilaa ja -aikaa.

– Haluan pitää huolen siitä, että katsotaan tasapuolisesti, miten kaikilla medioilla on mennyt ja viljellään tasapuolisuutta myös tukitoimenpiteissä, tähdentää Stefan Möller RadioMediasta.

Kumpikin medialiittopomo uskoo ja toivoo, että paluu normaaliin tulevaisuuteen alkaisi mahdollisimman pian, mieluummin ennen kesää. Sekä Möller että Kangaskorpi kehuvat suomalaisen median hoitavan hyvin työnsä poikkeusolojen keskellä.

– Annan hyvät pisteet kotimaiselle medialle - radiolle, televisiolle ja lehdille informaation välittämisestä, Möller tuomaroi.

– Ylen ja kaikkien meidän rooli korostuu enemmän ja enemmän, kun poikkeusolot tiivistyvät. Meillä on suuri tehtävä huolehtia demokratian ylläpitämisestä ja laadukkaasta tiedonvälityksestä. Shokin jälkeenkin tarvitaan elinvoimaisia suomalaisomisteisia medioita, Kangaskorpi kiteyttää.

Ja otti muuten haastattelun aluksi selfien itsestään ja Ylen iskuryhmästä Keskisuomalaisen pihalla.

Vesa-Pekka Kangaskorpi nappasi ennen haastattelua kuvan itsestään sekä Ylen Niko Mannosesta ja Arvo Vuorelasta.Vesa-Pekka Kangaskorpi

Lue lisää:
Valheenpaljastaja: Tervetuloa infodemian aikaan! Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon

Uudenmaan rajalla odotettavissa ruuhkaa, kun työmatkaliikenne tänään alkaa

Ma, 03/30/2020 - 04:46

Uudenmaan raja ruuhkautunee tänä aamuna, kun työmatkaliikenne alkaa ensimmäisenä arkipäivänä maakunnan sulkemisen jälkeen.

Poliisi kehottaa ihmisiä varaamaan merkittävästi aikaa työmatkaliikenteeseen. Poliisi myös suosittaa tekemään etätöitä, jos se on mahdollista.

Sisäministeriö kertoo Twitterissä, että poliisi tulee tekemään tarkistuksia junissa ja busseissa.

Poliisin tiedotteessa suositellaan ottamaan mukaan myös mahdollinen työnantajan todistus työmatkasta tai muu dokumentti työstä.

Uudenmaan liikkumisrajoitus astui voimaan lauantaina. Rajoituksella pyritään hidastamaan koronaviruksen leviämistä.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta.

Media: Kenkätehtailija Pertti Palmroth on kuollut

Su, 03/29/2020 - 22:45

Kenkätehtailija Pertti Palmroth on kuollut. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Lehden mukaan Pertti Palmroth kuoli sunnuntaina 29. maaliskuuta kotonaan kello 11.45. Hän oli kuollessaan 88-vuotias.

Pertti Palmrothin leski Hannele Palmroth kertoo, että hän nukkui rauhallisesti pois.

Pertti Palmroth tunnetaan erityisesti korkealaatuisten naistenkenkien ja -saappaiden suunnittelijana.

– Hän oli väsynyt. Muutama viikko sitten hän oli sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi, mutta hän parani siitä, Hannele Palmroth kertoi Ilta-Sanomille.

Hannele Palmroth painotti, ettei hänen miehensä kuollut koronavirukseen.

Hannele Palmroth ehti olla aviossa miehensä kanssa 32 vuotta.

Peli kovenee Venezuelassa – Jatkossa Yhdysvaltain pakotteet osuvat suoraan Venäjän hallitukseen

Su, 03/29/2020 - 20:59

Venäjäläinen öljy-yhtiö Rosneft on myynyt kaikki omistuksensa ja lopettanut toimintansa Venezuelassa. Päätös on todennäköisesti seurausta Yhdysvaltain koventuvalle linjalle Venezuelan johtoa vastaan.

Rosneft on myynyt toimintonsa yhtiölle, jonka Venäjän hallitus omistaa 100-prosenttisesti. Julkisuuteen ei ole kerrottu, mistä yhtiöstä on kysymys.

Rosneft on tytäryhtiöidensä kautta tehnyt öljykuljetuksia, ja -kauppaa sekä huoltanut öljykenttiä Venezuelassa.

Venäjän valtio omistaa enemmistöosuuden Rosneftista. Brittiläinen BP ja Qatarissa toimiva QH Oil Investments ovat vähemmistöomistajia. Rosneft haluaa välttää vähemmistöomistajien toiminnan häiriintymisen, jos Yhdysvallat laajentaa pakotteitaan.

Myyntipäätös merkitsee, että Yhdysvaltain Venezuelan öljytoimintaan kohdistamat pakotteet osuvat suoraan Venäjän hallitukseen.

Yhdysvallat painostaa voimakkasti Venezuelaa ja sen valtiollista öljy-yhtiötä PDVSA:ta. Pakotteista huolimatta Rosneftin kaksi tytäryhtiötä ovat kuljettaneet tankkereillaan venezuelalaista öljyä ulkomaille. Rosneftin osuus kaikesta Venezuelan öljynviennistä on ollut noin kolmannes.

Rosneftin toiminta loppui hyvin nopealla aikataululla. Yhtiöllä on uutistoimisto Reutersin mukaan ollut kolme tankkilaivaa Venezuelan vesillä jo monta viikkoa valmiina viemään maasta 5,7 miljoonaa barrelia öljyä. Reutersin mukaan ne poistuvat Karibian vesiltä eilen lauantaina.

Rosneftin toimia selittää Yhdysvaltain torstaina julkistama ilmoitus, jonka mukaan se pitää Venezuelaa rikollisuutta suosivana maana ja terroristien turvapaikkana.

Yhdysvallat nostaa syytteen Venezuelan presidenttiä vastaan huumerikoksista – "Maa on muutettu rikollisorganisaatioksi"

Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, millä tavalla Rosneftin Venezuelan-toimintojen ostaja aikoo jatkaa öljykuljetuksia. Venäjän hallitus kuitenkin vakuuttaa vahvaa tukeaan Venezuelan hallitukselle ja presidentti Nicolas Madurolle.

Rosneft puolestaan toivoo, että Yhdysvallat poistaa siihen kohdistuvia pakotteita, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä valtasi Krimin.

Halaamaan äitiä, viivana uimahalliin, leffaan ja Liverpooliin – Näitä asioita ihmiset tekevät ensimmäisenä, kun koronasta päästään eroon

Su, 03/29/2020 - 19:56

Kun koronasta ja sen elämään tuomista rajoituksista joskus päästään, suomalaiset ryntäävät halaamaan toisiaan. Varsinkin toisistaan erotetut vanhemmat, lapset ja lastenlapset ikävöivät toisiaan ja odottavat lähelle pääsyä.

Halaaminen oli vastauksissa yleisin toive, kun kysyimme, mitä lukijat haluavat korona-esteiden purkautumisen jälkeen ensimmäiseksi tehdä. Vastauksista kuulsi ikävä:

"Menen oman äidin luo, vien kukkia ja halaan."

"Ahmin syliini lapsenlapset ja vähän nuuhkin ja kuulostelen ja sit vaan nautin läheisyydestä."

"Lennän Suomeen halaamaan isää, joka on hoitokodissa."

"Halaan äitiäni, menen vastaan tyttöäni koulusta ja juhlistetaan normiarkea kahvilan kakkupaloilla."

Lähellä olevat asiat tulivat tärkeiksi

Kirjastot ja uimahallit ovat nousseet arvoonsa korona-aikana. Niihin kaivataan jopa enemmän kuin baareihin ja ravintoloihin.

Moni mainitsi lähellä olevat arkiset asiat ja pienet ilot. Pääsee taas tanssimaan, jumppaan, pullakahville ja elokuviin.

"Ryntään viivana uimahalliin. Sitten heti kun pystyy niin tapaamaan vanhempia."

"Mennään Hyvinkään torikahvilaan munkkikahville."

"Menen kauppaan ilman huonoa omaatuntoa!"

"Monenlaista aiotaan näemmä tehdä, mutta monessakin kommentissa mainittiin kirjasto ensisijaisena vierailukohteena. Toivottavasti kirjaston tädit ja sedät lukevat näitä ja huomaavat, kuinka tärkeitä he meille ovat."

Halaan äitiäni, menen vastaan tyttöäni koulusta ja juhlistetaan normiarkea kahvilan kakkupaloilla.

Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta luki vastaajien kommentit. Hänen mukaansa ihmiset haluavat kriisitilanteessa kiinnittää huomionsa tavalliseen, lähellä olevaan asiaan, joka yhtäkkiä on riistetty heiltä pois.

Jallinojan mukaan kirjastot, jumpat ja muut lähipalvelut tuntuvat nyt tärkeiltä, eikä erityisiä huvituksia kaivata niinkään.

– Se ei tarkoita, etteikö turhia huveja haluttaisi, kun kriisi on ohi.

Kirjastot eivät siis ylikuormitu koronan jälkeen, vaikka tästä oli yksi keskustelija jo huolissaan:

"Mitä te kaikki tungette heti kirjastoon. Nyt jo ajatuksesta uupunut kirjastovirkailija."

– Tämä ei ole uusia asia ihmiskunnassa, että yritetään arkista lähellä oleva saada arvoonsa. Kun se otetaan pois sen arvon huomaa, mutta kun se palautetaan, voidaankin taas alkaa haaveilla naamiohuveista.

Lentohäpeä-keskustelu nousee

Ystävien tapaaminen on monien ykkösasia erossa olon jälkeen. Juhliakin on luvassa. Monilla esimerkiksi syntymäpäivän vietto siirtyy koronan jälkeiseen aikaan.

Joidenkin suunnitelmissa on matka. Osa haluaa kuitenkin nyt matkailla kotimaassa.

"Lähden Liverpooliin."

"Lähden Lappiin."

"Oopperaan, konserttiin, kahvilaan, risteilylle, rantalomalle, kaupunkilomalle eli kaikkiin niihin paikkoihin, joihin oli liput ostettu ja peruttu."

Ilmastomuutoksen yhteydessä ihmisiä on aiemminkin herätelty siihen, että lähelläkin on mukavia asioita.

Aiemmin alkanut lentohäpeä-keskustelu saa pontta koronasta. Moni vastaajakin kannustaa kotimaanmatkailuun.

Miika Korpela on kävelyllä Kivinokan ulkoilualueella Helsingissä. Hän aikoo mennä ensimmäiseksi ravintolaan syömään, kun korona-rajoitukset loppuvat. "Varmaan illan päätteeksi varataan matka jonnekin."Ilkka Klemola / Yle

Koronan jälkeisen elämän pohdiskelussa syntyi myös keskustelua siitä, palaako kaikki ennalleen vai muuttaako korona ihmisten käyttäytymistä.

– Toiset arvioivat, että ihmiset palaavat kulutusjuhlaan nopeasti eikä ihminen opi mitään pysyvästi. Ihmiset palaavat elämään täysillä ja haluavat korvata korona-aikana menettämänsä nautinnot, Jallinoja summaa.

Toiset taas uskovat, että ihmiset oppivat elämään viisaammin maapallon kannalta. Lentämistä olisi monien mielestä vähennettävä, koska korona levisi matkustelun takia.

– Osa arvioi, että oivallamme läheisten ihmisten merkityksen ja sen ettei kuluttaminen ole ainoa tie onneen. Tapahtuu henkinen nytkähdys, ja opimme arvostamaan hidasta elämää.

Yksi vastaaja toivoo muutosta vahvasti:

"Tästä on tullut semmoinen pakotettu itsetutkiskelun oppitunti, josta on voinut oppia jotain hyvääkin. Kuolkoon paha virus, mutta jääköön siitä opittu viisaus."

Toivottavasti tämä viime vuosina Suomeen levinnyt, ikävä ja tänne sopimaton halailukulttuuri poistuu koronan myötä!

Vastaajista osa muistutti siitä, että kaikilla ei ole varaa kulutusjuhlaan, koska työttömyys pudottaa tuloja.

Varoiteltiin myös koronan kakkos- ja kolmosaallosta: tämä ei ole kohta ohi, vaan ne jotka rentoutuvat Thaimaassa tämän jälkeen tulevat saamaan opetuksen.

Sopimaton halailu joutaa jäädä pois

On myös niitä, joiden maailmaa korona ei ole mullistanut.

"Jatkan samaan tapaa, pysymällä omissa oloissani edelleen."

"Jatkan polttopuiden pilkkomista."

"Ehkä vihdoin heitän käsidesin roskikseen? Normiarki ilman koronaakin on kotona tai metsässä olemista ja siellä puuhailua, joten hirveästi ei muutosta tule. Mutta mukava ajatella, ettei tarvitse sitten kaupassa käydessä enää väistellä toisia ihmisiä kuin ruttoa."

"Vihdoin on hyväksyttyä olla omissa oloissaan eikä koko ajan menossa ja ihmisten kanssa. Yksinolon arvostus nousee ja tyydymme vähempään."

Pari vastaajaa toivoo, että korona veisi menessään halailut ja poskisuudelmat.

"Toivottavasti tämä viime vuosina Suomeen levinnyt, ikävä ja tänne sopimaton halailukulttuuri poistuu koronan myötä!"

"Suomalainen pitää luonnostaan etäisyyttä ja hyvä niin. Kädestä sanotaan taas päivää, ja se on siinä!"

Lue myös:

Kysyimme käyttäytymistieteilijältä, mitä ihmiset tekevät ensimmäisenä, kun tämä loppuu – rantalomia ostellaan, läheisyyden välttely unohtuu nopeasti

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus valmistelee päätöksiä tulevista viikoista, USA:ssa epidemia saattaa vaatia jopa 100 000 – 200 000 kuolonuhria?

Koulunkäynninohjaajat lomautettiin Oulussa – sen takia yhdeksänhenkisen erityisperheen arki muuttui hallitsemattomaksi kaaokseksi

Su, 03/29/2020 - 19:49

Kun Suomi siirtyi koronapandemian aikaiseen etäopetukseen, Oulun kaupunki päätti pikavauhtia lomauttaa erityislasten koulukäynninohjaajat.

Näin eivät ole kaikki kunnat tehneet. Joissain kunnissa on onnistuttu tarjoamaan erityisopetusta ja tukea oppimisvaikeuksiin oppilaille lähes normaalisti etäyhteyksistä huolimatta.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen oululaisesta Tiernan koulusta pitää kaupungin toimintaa yllättäen tehtynä paniikkiratkaisuna.

– Meillä Oulussa lomautettiin saman tien kaikki, jotka eivät ole lähiopetuksessa. Se oli valtavan iso yllätys, oikeastaan järkytys, sanoo Hiltunen.

Erityislapselle koulunkäynninohjaaja on usein paljon tärkeämpi aikuinen kuin opettaja. Kun tämä luottoaikuinen viedään pois etäopetukseen siirryttäessä, ollaan Hiltusen mukaan pulassa.

Valtioneuvosto toivoo, etteivät kunnat lomauttaisi

Valtioneuvosto on esittänyt toiveen, että kunnat eivät tässä tilanteessa lomauttaisi henkilöstöä (Kuntalehti).

Suomen isoista kaupungeista ainakin Helsinki ja Espoo ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät välttämättään henkilöstönsä lomautukset. Myöskään Turussa ei ole lomautettu koulunkäynnonohjaajia.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kunta, joka alkoi nopeasti lomauttamaan henkilöstöään. Samassa veneessä on esimerkiksi Salo.

Mitään keskustelua ei käyty

Esimerkiksi Oulun Tiernan koulun Kajaanintullin yksikköön ei jäänyt yhtään ohjaajaa. Opettajien kanssa ei käyty minkäänlaista keskustelua siitä, tarvitaanko ohjaajien apua vai ei.

Seuraavalla viikolla joitakin pikapäätöksellä lomautettuja ja kotiin lähetettyjä koulunkäynninohjaajia kutsuttiin kuitenkin takaisin töihin.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilöstöpäällikkö Tuomas Halonen luonnehtii silti alkuperäistä ratkaisua harkituksi ja valtioneuvoston linjausten mukaiseksi.

– Kun valtioneuvoston linjausten mukaisesti muun muassa kouluilla on siirrytty etäopetukseen, koulunkäynninohjaajien työ on estynyt ja keskeytynyt normaaliin nähden. Nyt on toimeenpantu tätä työsopimuslain mukaisuutta, sanoo Halonen.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen ja koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen yllättyivät Oulun kaupungin innokkuudesta lomauttaa ohjaajat etätöihin siirtyneiltä oppilailta.Paulus Markkula / Yle

Yksi viime viikolla lomautuslapun käteensä saaneista ja tällä viikolla takaisin töihin kutsutuista on Tiernan koulun Kajaanintullin yksikön koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen.

– Ehkä päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, miksi koulunkäynninohjaajia on. Tuttu ohjaaja on tosi tärkeä monelle lapselle. Mehän pyöritämme sen lapsen arkea ja opettajan tehtävä on opettaa, sanoo Virkkunen.

Lomautuksen jälkeen hän on kartoittanut, mitä oppilaiden perheille kuuluu.

– Etäyhteistyössä on tehty tehtäviä, joita ei ole kotona ollut mahdollista tehdä kun paketti levisi, sanoo Virkkunen.

Yhdeksänhenkisen erityisperheen hallitsematon kaaos

Yhdeksän hengen erityisperhettä Oulun kiireellä toimeenpanemat lomautukset koskivat erityisen rankasti.

Petri Kerman ja Susanna Holmqvist ovat enemmän kuin täystyöllistettyjä kuuden koulua käyvän erityislapsen kanssa ja yhden vielä diagnoosia odottavan päiväkoti-ikäisen kanssa.

Lisäksi Kermanilla on itsellään ADHD-diagnoosi ja Holmqvistilla ADD-diagnoosi.

Holmqvist kuvailee perheen tilanteen muuttuneen hallitusta kaaoksesta hallitsemattomaksi kaaokseksi.

Seitsemän erityislapsen äiti ja äitipuoli Susanna Holmqvist auttaa lapsia vuorotellen heidän koulutehtävissään.Paulus Markkula / Yle

Viiden pojan isä Petri Kerman ihmettelee sitä, että koulunkäynninavustajat vietiin pois tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat heitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Meillä ei ole niitä työkaluja, mitä avustajilla on toimia heidän kanssaan kouluympäristössä ja koulutehtävissä, sanoo Kerman.

Kahden pojan äidin Susanna Holmqvistin mielestä kaupungin päätös on käsittämätön.

– Monen lapsen kohdalla koulunkäyntiavustaja on se, jonka avulla lapsi ylipäätään saadaan kouluun, sanoo Holmqvist.

Kermanin mukaan avustaja saa opettajan laatiman opettamissuunnitelman toimimaan erityislapsilla käytännössä.

Koulunkäyntiavustajien poissaolo on jo näkynyt selvästi lasten käytöksessä. Välillä ovat kynät lennelleet pitkin seiniä.

– Ymmärrän, että tällaisessa tiukassa tilanteessa pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta pitäisi tarkemmin punnita ratkaisujen hyödyt ja haitat, sanoo Kerman.

Tällä hän viittaa kasvaviin lastensuojelun ja syrjäytymisen kustannuksiin, joita tällaisista päätöksistä voi seurata.

Ongelma koskee myös muita kuin erityiskouluja

Myös oululainen erityislapsen äiti Niina Yletyinen järkyttyi päätöksestä. Hänen poikansa henkilökemia toimii hyvin nimenomaan koulunkäynninohjaajan kanssa.

– Avustaja on se jonka vuoksi pojan saa kouluun. Jos hän ei ole siellä, poika kieltäytyy koulusta täysin. Joku tässä kyseisessä henkilössä herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Yletyistä huolettaa myös erityislasten koulunkäynti opettajien sairauslomien aikana.

Erityislapset eivät helpolla hyväksy uusia tuntemattomia sijaisia. Etänä opiskelussa uusi sosiaalinen kontakti on vielä vaikeampaa luoda. Saattaa olla, että lapsella ei ole minkäänlaista motivaatiota tehdä koulutyötä oudon aikuisen kanssa.

Etätyö on useimmille erityislapsille ongelmallista jo sinänsä. Tutun ja turvallisen aikuisen koulunkäynninohjaajan katoaminen siinä tilanteessa on vaikea asia.Paulus Markkula / Yle

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen kertoo erityisen tuen lapsen koulunkäynnin edellyttävän useimmiten yksilöllistä ohjausta. Jokaisen tehtävän alussa täytyy olla aikuinen joka auttaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään erityiskoulujen oppilaista. Koulunkäynninohjaajat ovat monille tavallisten koulujen oppilaillekin erityisen tärkeitä nyt kun ollaan etäopetuksessa.

– Meillä on paljon tukea tarvitsevia lapsia, eikä varmasti tule onnistumaan, että heidän koulunkäyntinsä on pelkästään opettajan varassa, sanoo Hiltunen.

Henkilöstöpäällikkö Halonen lupaa, että Oulun kaupunki selvittää jälkikäteen lomautusten mielekkyyttä myös tavallisissa kouluissa.

– Tällä hetkellä kartoitetaan vielä onko tarvetta keskeyttää keskeytyksiä siltä osin, että koulunkäynninohjaajia siirretään tukemaan etäopetusta myöskin normaalien koulujen toimintoihin, sanoo Halonen.

Keskustele aiheesta 30.3. kello 23:een asti!

Lue myös: Ylivilkkaille lapsille etäkoulusta voi olla myös hyötyä, huomasi kahta lastaan kotona opettava Miira Väänänen – hälinä ja koronapelot vähenivät

Koulut pysyvät kiinni, ravintolat sulkevat ovensa – hallitus päättää huomenna jatkaa suomalaisten arjen rajoittamista

Su, 03/29/2020 - 19:36

Suomalaisten elämä jatkuu poikkeusoloissa vielä viikkoja. Hallitus valmistelee tänään sunnuntaina päätöksiä, kuinka pitkään Suomi pysyy pääosin suljettuna. Varsinaiset päätökset tehtäneen huomenna.

Ratkaisujen pohjaksi hallitus saa sunnuntaina arvion tartuntatilanteesta. Ennakkotietojen mukaan rajoituksilla on jo ollut vaikutusta ja tartuntojen leviäminen on hidastunut, mutta rajoituksia ei kannata vielä purkaa.

Kokosimme tiedot tärkeimmistä suomalaisten elämää rajoittavista päätöksistä ja niiden kestosta. Hallituslähteistä saatujen tietojen perusteella arvioimme myös, kuinka kauan rajoitukset jatkuvat.

1. Koulujen lukukausi jatkuu etänä

Koululaiset ja opiskelijat ovat opiskelleet etänä pian kaksi viikkoa. Vain osa 1.–3.-luokkalaisista saa opetusta kouluissa. Ylen tietojen mukaan koulut eivät ole avaamassa oviaan vielä huhtikuun puolivälissä. Ne pysyvät kiinni vähintään seuraavan kuukauden eli huhtikuun, mahdollisesti toukokuulle asti.

Koulut ovat olleet tyhjillään pian kaksi viikkoa. Sami Takkinen / Yle 2. Vielä pitkään aikaan ei saa kokoontua

Ensin hallitus kielsi yli 500 henkilön tapahtumat, sitten yli 10 henkilön kokoontumiset. Tätä rajoitusta tullaan edelleen jatkamaan, kunnes taudin huippu on ohitettu. Se tarkoittaa, että teatteriin tai jalkapallotreeneihin ei voi mennä eikä ystäväporukkaa kutsua kyläilemään.

3. Rajat pysyvät kiinni, Ruotsin rajan tilannetta harkitaan

Rajaliikenne pysyy keskeytettynä toistaiseksi. Tästä hallitus voi päättää itse, ilman eduskuntaa. On mahdollista, että muista rajoista poikennut käytäntö Lapin ja Ruotsin välisellä rajalla muuttuu. Silloin työmatkaliikenne myös Lapista rajan yli Ruotsiin ja takaisin katkeaisi. Yle kertoi eilen, että Lapissa on koronatartuntoja, joiden jäljet johtavat Ruotsiin.

Silja Viitala / Yle 4. Ravintolat sulkevat ovensa

Vaikeimmaksi toimeksi on osoittautunut ravintoloiden sulkeminen. Sitä on puuhattu jo kaksi viikkoa, mutta ovet ovat yhä auki. Pääministeri on vedonnut, että ravintolat ja kahvilat pitäisivät ovensa kiinni. Asia on edelleen eduskunnan pöydällä. Näillä näkymin ravintolat sulkisivat ovensa huomenna maanantaina.

Lue myös: Tällainen on hallituksen ravintolaesitys: Ravintolat kiinni koko kevääksi, noutoruokaa saa hakea

Myös esimerkiksi kampaamojen sulkemista on harkittu, sillä myös niissä ihmiset joutuvat läheisiin tekemisiin toistensa kanssa, ja kampaajien sekä partureiden asiakkaat ovat kaikonneet. Lakiteknisesti näiden ovien sulkeminen olisi Ylen tietojen mukaan vähintään yhtä vaikeaa kuin ravintoloiden.

5. Uusimaa pysyy tiesulkujen takana

Uudenmaan maakunnan raja suljettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä, ja rajan yli saa 19.4. asti kulkea vain välttämätön liikenne. Uusimaalaiset pidetään eristettyinä tartuttamasta muuta Suomea niin kauan, kunnes taudin huipun arvioidaan olevan Uudellamaalla ohi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Hallitus valmistelee päätöksiä tulevista viikoista, USA:ssa epidemia saattaa vaatia jopa 100 000 – 200 000 kuolonuhria?

"Ihmekana" oli T. rexin aikalainen, mutta jo nykylintujen näköinen – Belgiasta löydetty fossiili on vanhin tunnettu lintu

Su, 03/29/2020 - 19:30

Nykyisten Hollannin ja Belgian rajalla 66,8–66,7 miljoonaa vuotta sitten henkensä heittänyt otus oli ollut vaatimaton asukas suurten liskojen maailmassa. Nyt sen pienet kivettyneet luut ovat osoittautuneet todella tärkeäksi todisteeksi nykylintujen varhaisimmista ajoista maapallolla.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on antanut löydölleen lempinimen "ihmekana". Tieteellinen nimi Asteriornis maastrichtensis viittaa löytöpaikkaan ja kreikkalaisen mytologian Asteriaan, tähdenlentojen jumalattareen.

Tutkijat päätyivät tekemään linnusta hänen kaimansa, koska ihmekanan ajasta ei ollut kauan suureen leimahdukseen, Maahan iskeytyneeseen jättiläisasteroidiin, joka lopetti dinosaurusten valtakauden.

Nimeä perustelee sekin, että Asteria muutti itsensä hädän hetkellä viiriäiseksi päästäkseen pakoon. Nykylintujen esivanhemmat kuuluivat siihen eläinlajien vähemmistöön, joka jäi jatkamaan sukua asteroidituhon jälkeen.

Liitukauden lopulta on totuttu kuulemaan muhkeista dinosauruslöydöistä. Kalkkikivikaivoksen kivenkappaleesta törröttäneet ohuet koipiluut olivat perin mitättömän näköiset verrattuina T. rexin tai muiden sen ajan jättiläisten fossiileihin.

Harrastelijan 20 vuotta sitten tekemä löytö kiinnitti kuitenkin paleontologien huomion, koska liitukauden lintufossiileja on löydetty hyvin vähän. Kiinnostusta lisäsi se, että modernit tekniikat antavat nyt uudenlaisia tutkimusmahdollisuuksia.

Belgialaisen kaivoksen kivenmurikasta paljastui korkearesoluutioisessa röntgenkerroskuvauksessa lisää luita, tärkeimpänä lähes täydellinen kallo. Sitä vanhempaa nykylinnun kalloa ei ole löytynyt.

Aiempi ennätys kuului Etelämantereen Vegansaarelta löydetylle Vegavis iaaille. Sen fossiililla ikää on 200 000–300 000 vuotta vähemmän kuin ihmekanalla.

Muutaman vuoden takaisen yhdysvaltalaistutkimuksen löytö vegavisin kurkusta osoitti, että linnuille oli kehittynyt taito, joka parhaillaan ilahduttaa kevätluonnossa: ne osasivat laulaa.

Piirroskuva esittelee, missä sijaitsi äänielin, jonka perusteella tutkijat päättelivät, että Vegavis iaai osasi laulaa. Nicole Fuller/Sayo Art / Texasin yliopisto, Austin

Ihmekanan kallo oli iästään huolimatta helppo tunnistaa nykyisten lintujemme esivanhemman pääksi. Todisteena oli muun muassa hampaiden puuttuminen.

– Se on yksi kaikkien aikojen parhaiten säilyneitä linnun kallon fossiileja mistä päin tahansa. Meidän piti melkein nipistää itseämme, kun näimme sen ja tajusimme, miten tärkeästä vaiheesta maapallon historiaa se on, kertoo tutkimuksen johtaja, paleontologi Daniel Field brittiläisestä Cambridgen yliopistosta.

Kallossa on paljon nykyisten kana- ja sorsalintujen piirteitä. Nature-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa arvellaankin, että ihmekana oli maa- ja vesilintujen likipitäen viimeinen yhteinen esivanhempi.

Taiteilijan näkemys ihmekanasta rannalla, jossa olosuhteet olivat kuin tämän päivän Bahamalla. Rantaveteen on ajautunut kuollut mosasaurus, metsässä rymistelivät T. rexit. Phillip Krzeminski

Ihmekana eli vajaat miljoona vuotta ennen kuin asteroidi teki selvää isoista dinosauruksista. Kaikkiaan katosi kolme neljäsosaa maapallon eläimistä ja kasveista. Tutkijaryhmä uskoo löytönsä auttavan selvittämään, miksi joukkosukupuutto ei pyyhkäissyt maapallolta myös lintuja.

Maailmassa on nykyisin runsaat kymmenentuhatta lintulajia. Niiden yhteisistä juurista tiedetään oikeastaan vain, että ensimmäiset esivanhemmat kehittyivät dinosaurusten valtakauden lopulla. Arviot ovat vaihdelleet 70 miljoonasta 110 miljoonaan vuoteen.

Linnun piirteitä dinosauruksille oli alkanut ilmestyä noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Archaeopteryxeilla, joista tunnetaan kaksi lajia, lintumainen höyhenpuku oli kuitenkin vasta tekeillä ja lentotaito oraalla.

Kaiken kaikkiaan niillä oli enemmän yhteistä pienten dinosaurusten kuin nykylintujen kanssa, eivät vähiten leukaluut terävine hampaineen.

Archaeopteryx-löydöt tehtiin jo 1860-luvulla. Kesti yli 150 vuotta, ennen kuin niille saatiin aikalaisseuraa. Saksalaisen Ludwig-Maximilians-yliopiston viimevuotisessa tutkimuksessa esitellyn Alcmonavis poeschlin lentotaito oli ilmeisesti parempi ja koko vähän suurempi kuin korpin kokoisilla archaeopteryxeilla.

Alcmonavis poeschlista on löytynyt vain siipiluita. Archaeopteryx-fossiilit ovat samalta alueelta, nykyisestä Baijerista, joka tuolloin jurakaudella oli trooppista saaristoa. O. Rauhut / LMU / SNSB

Siinä missä archaeopteryx ja alcmonavis olivat vasta esilintuja, asteriornis ja vegavis olivat jo sitä nykylintujen suurta porukkaa, josta osa puuhaa parhaillaan Suomessakin uutta pesimäkautta.

Aika-arvioissa ensimmäisten nykylintujen ilmaantumisesta on suuria eroja, koska asteroidia edeltäneeltä ajalta on erittäin vähän fossiileja. Linnunluut eivät ole omiaan kivettymään ja kestämään vuosimiljoonia.

– Tämän fossiilin perusteella tiedämme, että ainakin osa silloisista linnuista oli melko pieniä ja ne elivät maassa lähellä merenrantaa, sanoo Field.

Ihmekana oli noin lokin kokoinen ja neljänsadan gramman painoinen. Jalkaluista säilyneet kappaleet osoittavat sen olleen pitkäkoipinen.

Sellainen ruumiinrakenne sopi hyvin trooppiselle rannalle, jota osa nykyisestä Belgiasta siihen aikaan oli. Fossiili löytyi muinaisen meren sedimenteistä.

Mikä ihmekanassa sitten oli sellaista, joka suojeli sitä asteroidin tuhoamassa maailmassa? Erityinen höyhenpuku, arvelevat tutkijat.

Muiksi eduiksi rajusti muuttuneissa olosuhteissa Field luettelee pienen koon, pesimisen muualla kuin puussa sekä ruokavalion, johon ihmekanan uskotaan kelpuuttaneen melkein mitä vain.

Viiriäinen on ihmekanan perillisiä. Nature Photographers Ltd / Alamy / AOP

Field on aiemmassakin tutkimuksessaan tullut siihen tulokseen, että nimenomaan pienet ja maassa pesivät linnut selvisivät lajien joukkosukupuutosta.

Asteriornis-fossiili kuitenkin avaa uuden näkökulman siihen, missä sijaitsi ensimmäisten nykylintujen synnyinkoti. Sen on aiemmin oletettu olleen eteläisellä pallonpuoliskolla. Ihmekanan varhainen ikä vie nyt ajatuksia Euroopan suuntaan.

Lue myös:

Luultuakin hurjempaa: Dinosaurusten kohtaloksi koitunut asteroidi nostatti puolentoista kilometrin korkuisen tsunamin

Portugali hyväksyy kaikki siirtolaisten oleskelulupa-anomukset – Vähentää koronariskiä

Su, 03/29/2020 - 19:07

Portugali on päättänyt hyväksyä kaikki nyt käsittelyssä olevat siirtolaisten oleskelulupa-anomukset. Luvat myönnetään kesäkuun loppuun saakka, kertoo esimerkiksi portugalilainen La Vanguardia -lehti.

Tällä keinolla siirtolaiset pääsevät Portugalin terveydenhuollon ja sosiaaliturvan piiriin. Näin vähennetään riskiä, että koronavirus leviäisi heidän kauttaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen ja terveydenhoitopalvelujen ulkopuolella olevat paperittomat siirtolaiset voivat olla suuri riskitekijä taudin leviämisessä.

Sisäministeri Eduardo Cabritan mukaan on tärkeää, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien, kuten tässä tapauksessa siirtolaisten, edut turvataan.

– Solidaarinen yhteiskunta varmistaa kriisiaikana, että maahanmuuttajat pääsevät sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piiriin, Cabrita totesi.

Hyväksymällä kaikki hakemukset Portugali myös purkaa hallinnollista ongelmaansa. Maassa alkoi 18. maaliskuuta poikkeustila, jonka seurauksena suuri osa hallinnon toiminnoista keskeytettiin. Tästä syystä oleskeluluvan hakijoiden on ollut hyvin vaikea saada asiaansa käsiteltyä, kertoo espanjalainen El Pais -lehti.

Portugalissa on havaittu lähes 6 000 koronatartuntaa. Tähän mennessä 119 ihmistä on kuollut tautiin.

Pandemiat ja virukset jylläävät kirjoissa ja elokuvissa – mutta miksi ne kiinnostavat ihmisiä?

Su, 03/29/2020 - 19:02

Stephen Kingin vuonna 1978 julkaistu Tukikohta- jättiläisromaani on noussut jälleen otsikoihin, eikä ihme. Kirjassa kavala virus pääsee karkaamaan armeijan laboratoriosta, ja maailman jokaiseen kolkkaan vyöryy tappava flunssaepidemia. Ostoskeskukset tyhjenevät ihmisistä, hengityssuojaimet ilmestyvät katukuvaan ja uskonnolliset ääriliikkeet saavat polttoainetta julistuksiinsa.

Sairaalat täyttyvät kuolevista potilaista, New York julistetaan suljetuksi alueeksi ja pian koko kaupunki hukkuu kaaoksen valtaan.

Kuulostaako ajankohtaiselta?

Tukikohta on tietenkin fiktiota eli keksittyä tarinaa, mutta Kingin romaanista löytyy niin selviä yhtymäkohtia nykyiseen koronapandemiaan, että kirjailija joutui muutama viikko sitten jopa tyynnyttelemään ihmisiä Twitterissä.

Hänen viestinsä oli, ettei korona ole lähimainkaan niin vakava asia kuin Tukikohdan virus – olkaa siis hyvät ja rauhoittukaa!

Justin Croninin suositusta The Passage -trilogiasta tehtiin viime vuonna myös televisiosarja. Teoksessa virus on muuttanut ihmisiä verenjanoisiksi zombin ja vampyyrin hybrideiksi. Jussi Mankkinen / Yle Näkymätön uhka kiehtoo

Erilaiset bakteerit, virukset, epidemiat ja pandemiat ovat ruokkineet etenkin tieteis- ja kauhukirjallisuuden juonikuvioita jo vuosisatojen ajan.

Esimerkiksi Frankensteinista tunnettu Mary Shelley kirjoitti jo vuonna 1826 Last Man -tieteisromaanin, joka sijoittuu pandemian tuhoamaan maailmanlopun jälkeiseen eli postapokalyptiseen maailmaan.

Justin Croninin, Ilkka Remeksen ja Dean Koontzin kirjoissa virus niittää ihmisiä kuin kärpäsiä tai muuttaa heidät kammottaviksi hirviöiksi.

Maailmanlopun kuvastoilla jo vuosikymmeniä estottomasti herkutellut Killing Joke -yhtye laulaa, että I Am The Virus. Netflixin Between-sarjassa mystinen pandemia tappaa maapallolta kaikki yli 21-vuotiaat.

Dystopioihin erikoistuneen kirjallisuudentutkija Maria Laakson mukaan ei ole ihme, että virukset ja taudit ovat kestoaiheita genrekirjallisuudessa ja - elokuvassa.

– Kyseessä on näkymätön, ei-fyysinen uhka, jota ei voi torjua yhtä suoraviivaisesti kuin vaikkapa villipedon hyökkäystä. Virus etenee ihmisestä toiseen, eikä sitä voi hallita, mikä tekee siitä myös mielenkiintoisen fiktioaiheen.

Milla Jovovich on tähdittänyt Resident Evil -elokuvasarjaa, jossa maapalloa riivaa T-virus. Se kehitettiin alun perin sotilaallisiin tarkoituksiin. Rolf Konow

Laakson mukaan pandemia-aiheisesta fiktiosta löytyy usein kaava, jonka kautta peilataan esimerkiksi yhteiskuntajärjestelmien toimivuutta.

– Dystopioissa ja apokalypseissa haluaan tutkia myös sitä, kuinka nopeasti yhteiskuntamme romahtaa, kun jotakin kauheaa tapahtuu – ja kuinka pitkälle ihmisten välinen solidaarisuus tällaisessa tilanteessa venyy.

Useimmiten solidaarisuus on dystopioissa katoava luonnonvara, ja kirjoissa ja elokuvissa seurataan yksilöiden raakaa eloonjäämistaistelua.

Viruksen aiheuttamissa zombi- tai hirviöpandemioissa yhteiskuntajärjestelmät romahtavat yleensä pikaisesti ja syntyy saarekkeita, tautivapaita alueita, joissa ihmiset sinnittelevät. Tällainen juonikuvio löytyy esimerkiksi samannimiseen peliin pohjautuvasta Resident Evil -elokuvasarjasta ja It Comes at Night -kauhuleffasta (2017).

Fiktiossa pandemioiden voidaan myös ajatella olevan luonnon kosto ihmiskunnalle: Luomakunnan järjestystä ei pidä yrittää muuttaa eikä sen salaisuuksia ryhtyä sorkkimaan.

Maria Laakso on itse viehättynyt etenkin 1950-luvulta peräisin olevasta tieteiskirjallisuuden klassikosta, Richard Mathesonin I Am Legendistä, josta on tehty myös useita filmatisointeja.

– Virus on kirjassa muuttanut ihmiset vampyyreiksi, ja ainoa jäljelle jäänyt ihminen kamppailee sairastuneita vastaan ja yrittää pärjätä. Uusin, Will Smithin tähdittämä elokuvaversio tarjoaa muun muassa hienoja kuvia autioituneesta suurkaupungista, jota luonto on ruvennut valtaamaan takaisin.

I Am Legend -elokuvan (2007) pandemian autioittamaan kaupunkia. Warner Dystopiat selittävät maailman järjestystä

Maria Laakson mukaan dystopioiden ja apokalypsien suosio perustuu näkymättömän uhan lisäksi myös siihen, että ne omalla tavallaan selittävät reaalimaailman tapahtumia, kuten vaikkapa meneillään olevaa koronapandemiaa. Siitä ei ole kenelläkään kovin selkeää tai vedenpitävää kuvaa.

– Luulen, että kaikilla ihmisillä on sisäänrakennettu tarve ymmärtää elämään vaikuttavia prosesseja. Siksi tuntuu helpottavalta lukea tai katsella dystopiakuvauksia, vaikka ne olisivatkin kauhistuttavia. Ne antavat kuitenkin edes jonkinlaisen illuusion siitä, että tapahtumat voivat olla meidän hallinnassamme.

Laakso muistuttaa, ettei kirjailijoilla ole kristallipalloja, joiden avulla he näkisivät tulevaisuuteen, saati sitten jonkinlaista mystistä tietoa, joka muilta puuttuisi.

– Kyse on kuitenkin tarinoista ja kertomuksista. On olemassa arsenaali mallikertomuksia maailmanlopusta ja siitä, kuinka oma tämänhetkinen kulttuurimme – sellaisena kuin sen tunnemme – saapuu tiensä päähän. Tällaisissa kertomuksissa elintapamme voivat muuttua täysin tai suuri osa ihmiskunnasta kuolee. Vaikka kyse on fiktiosta, tällaiset mallit vaikuttavat siihen, kuinka toimimme ja reagoimme asioihin.

Dystopioihin erikoistuneen kirjallisuudentutkija Maria Laakson mukaan kirjallisuuden ja elokuvan tuhoisat pandemiat auttavat ymmärtään myös reaalimaailman mekanismeja, Jussi Mankkinen / Yle Meemikulttuurikin leikittelee koronalla

Maria Laakso on huomannut tämän myös itsestään: kun hän katseli äskettäin koronaviruksen tyhjentämää kaupunkitilaa, muistin perukoille aktivoitui elokuvista ja televisiosta tuttuja kuvia.

– Olin viikko sitten käymässä Helsingissä, ja lauantai-iltapäivänä, jonka olisi pitänyt olla vilkasta aikaa, Kampin metroaseman portaikko oli aivan tyhjä. Tuntui siltä, että tämä näkymä on hyvin tuttu katastrofielokuvista, ja että olen kokenut tämän tilanteen fiktiossa – nyt se on tullut todeksi.

Sama ilmiö tapahtui vuonna 2001 WTC-iskujen kohdalla: ihmisten ensimmäiset reaktiot sortuvia kaksoistorneja näyttävistä uutiskuvista olivat, ettei tämä ole totta, vaan kyse on elokuvasta. Fiktion vuotaminen todelliseen maailmaan hätkähdytti.

Ridley Scottin Alien: Covenant -elokuvassa (2017) Michael Fassbenderin esittämä androidi David tuhoaa kokonaisen kansan virusepidemian avulla. Twentieth Century Fox

Koronaepidemia näkyy voimakkaasti myös tämänhetkisessä meemikulttuurissa eli netissä leviävissä kuvamuunnoksissa. Maria Laakson mukaan koronaan on reagoitu kiinnostavalla tavalla.

Eräässä meemissä esimerkiksi on rinnakkain kaksi kuvaa. Toisessa sankarihahmo vaeltaa tuhoutuneen maailman keskellä. Kuvatekstissä lukee, että tällaiseksi kuvittelin maailmanlopun.

Toisessa kuvassa aamutakkiin pukeutunut tavallinen tallaaja ottaa rennosti kotonaan. Teksti väläyttää, että tällaiselta se maailmanloppu oikeasti näyttää.

– Tämä osoittaa meidän ymmärtävän, että fiktion tarjoamat odotukset ovat epätodellisia. Kun jotakin kauheaa tapahtuu, maailma ei muutu samanlaiseksi kuin kirjoissa tai elokuvissa, Maria Laakso summaa.

Tältä näyttää arki korona-Suomessa – yli 170 valokuvaajaa tallentaa poikkeustilaa

Su, 03/29/2020 - 18:41

Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 kello 00.00 Suomi siirtyi poikkeustilaan. Voimaan astui valmiuslaki.

Vielä samana päivänä iso joukko valokuvaajia alkoi dokumentoida sitä, mitä heidän lähipiirissään tapahtuu. Miltä neljän seinälle sisällä pakotetussa Suomessa näyttää?

Käynnistyi dokumentaarinen valokuvahanke Poikkeustila 2020.

– Kaikki tapahtui vauhdilla. Sain aamulla idean, että tämä todella poikkeuksellinen aika pitää dokumentoida. Illalla mukana oli lähes 180 valokuvaajaa ympäri Suomea sekä kuvaajat New Yorkista, Pariisista ja Tallinnasta.

Näin kertoo puolentoista viikon takaisesta päivästä projektin äiti, valokuvaaja Hannamari Shakya. Mukana ydinryhmässä ovat myös valokuvaajat Liisa Huima, Markus Jokela ja Antti Yrjönen.

Susa Junnola

Idea on yksinkertainen: jokainen valokuvaaja sitoutuu kuvaamaan jokaisena valmiuslain päivänä vähintään yhden kuvan.

Jotkut kuvaavat ulkona, Tuomas Uusheimo tallentaa autioituneita julkisia tiloja.

Suurin osa dokumentaristeista kuitenkin kääntää kameran itseensä ja kuvaa sitä, mitä kodinpiirissä tapahtuu.

Heedo Lee

– Tarkoitus on kertoa tästä todellisuudesta, jossa näkymätön uhka on koko aika läsnä.

Hannamari Shakya sairastaa astmaa, joten hän kuuluu riskiryhmään. Hän kertoo potevansa korona-ahdistusta.

– Pelkään, että sairastun. Olen varautunut olemaan sisällä seuraavat kolme kuukautta.

Pelon ohella tunneskaalaan kuuluu pitkästyminen. Poikkeustila 2020 on myös dokumentaatio tylsistymisestä ja sen vastustamisesta.

Suvi Laine

Tunne välittyy esimerkiksi Suvi Laineen ja Heidi Holman kuvista.

– Kuinka vähäisiä ovatkaan keinot, mitä lapsen kanssa voi neljän seinän sisällä tehdä. Ja jos vielä pitäisi yrittää tehdä etätöitä, aika hankalaksi käy.

Heidi Holma

Shakya itse asuu kymmenvuotiaan, etäopetusta saavan tyttärensä kanssa. He ovat kehittäneet päivittäisen muotokuvasession, jossa sekoitetaan muun muassa kulttuurisia ja uskonnollisia mielleyhtymiä.

– Päätin, että nyt opettelen tekemään tyttärelleni kampauksia. Idea jalostui muotokuvaksi, jossa hänellä on päässään jotain. Jää nähtäväksi, mihin suuntaan projekti etenee.

Hannamari Shakya

Kun poikkeustila joskus päättyy ja viimeiset valokuvat on otettu, materiaali on tarkoitus kasata kirjaksi ja näyttelyksi.

– Uskon, että tällaisen kokemuksen jälkeen tarvitaan itsereflektiota, Hannamari Shakya sanoo.

– Saattaa tosin mennä aikaa ennenkuin pystymme katsomaan taaksepäin. Poikkeustila tulee olemaan traumaattinen kokemus monelle.

Joel Karppanen

Hallitus panee lisää paukkuja koronakriisin johtamiseen – presidentti esitti toiveen, josta hallitus ei innostunut

Su, 03/29/2020 - 18:24

Koronakriisi on paljastanut, miten poliitikkojen päätösten toimeenpano ei aina ole kenenkään vastuulla. Ylen tietojen mukaan hallitus kiirehtii kriisijohtamisen muutoksia, jotka olivat olleet suunnitteilla jo aiemmin.

Vastuunjaon puutteet tulivat kouriintuntuvasti esiin viime viikolla. Julkisuudessa alettiin hämmästellä, miksi kotimaahan palaavat ihmiset matkustavat lentokentältä julkisilla kulkuneuvoilla, vaikka heidän tulisi olla kaksi viikkoa karanteenin kaltaisissa oloissa.

Ylen tietojen mukaan asiaa oli hallituksessa käsitelty jo 12.3., kun epidemia-alueilta tulevat ihmiset päätettiin ohjata kahden viikon karanteeniin. Hallituksessa arvioitiin, että asia oli tällä hoidettu.

Lentokenttä on kuitenkin solmu, jossa toimivalta on monella eri viranomaisella, eikä kukaan ottanut hallituksen karanteenipäätöksestä vastuuta. Vaikka sisäministeriö ohjaa rajavartijoita, valtiovarainministeriö tullia, liikenneministeriön Finaviaa ja sosiaali- ja terveysministeriö antaa karanteeniohjeita, kukaan ei lopulta vastannut siitä, että epidemia-alueilta tulijat eivät liikkuisi muun väen parissa.

Perjantaina asia ratkaistiin valtioneuvoston turvallisuusjohtajan johdolla. Lentokentältä on nyt tarjolla valtion kyyti kotiin tai karanteenimajoitus.

Siitä viranomaisilla ei ole tarkkaa arviota, kuinka paljon matkailijoita lentokentän kautta on tullut tai mikä merkitys heidän kulkemisellaan on Suomen koronatartuntojen määrään.

Kriisin käytännön johtamista vahvistetaan uusilla nimillä

Koronakriisin käytännön johtamista on tähän asti tehty kansliapäälliköiden ja valmiuspäälliköiden ryhmässä, jota johtaa pääministerin valtiosihteeri. Mukana on ollut osa kansliapäälliköistä. Hallitus on päättänyt laajentaa ryhmää ja ottaa mukaan kaikkien ministeriöiden päälliköt.

Sen työrukkaseksi ollaan perustamassa ministeriöiden valmiuspäälliköiden ryhmä, joka kartoittaa mahdollisia ongelmia ja riskejä.

Samaan aikaan julkisuudessa on keskusteltu "nyrkistä". Nimi nousi eilen esiin Iltalehden ja Ilta-Sanomien jutuissa, joissa kerrottiin tasavallan presidentin aloitteesta, jotta koronakriisistä saadaan kunnon ote.

Presidentti ja pääministeri kiistivät illalla Twitterissä Iltalehden tiedot, että asiasta olisi keskusteltu utvassa. Utva on valiokunta, johon osallistuvat sekä presidentti että hallituksen turvallisuudesta vastaavat ministerit.

Ylen tietojen mukaan keskustelua on kyllä käyty, mutta ei ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Ylen tietojen mukaan hallitus sai tasavallan presidentin kanslialta tällä viikolla sähköpostin, jossa esitettiin jonkinlaisen kriisiryhmän perustamista. Hallituksen puolesta tähän on vastannut pääministeri.

Ylen tietojen mukaan hallitus ei halua ad hoc -ryhmää, joka hoitaisi asiaa ohi hallituksen ja toimivaltaisten viranomaisten. Asiasta on puhuttu myös hallituksen johtavien ministerien viisikossa. Myös pääministeri ja presidentti ovat keskustelleet asiasta.

Lisäksi vireillä uusi elin puimaan koronakriisin jälkihoitoa

Presidentti on ollut aktiivinen koronakriisissä, jossa toimivalta kuuluu osassa päätöksistä sekä presidentille että hallitukselle, monissa asioissa vain hallitukselle.

Ylen tietojen mukaan presidentti on halunnut keskustella asiantuntijaryhmästä, joka tuottaisi hallitukselle tilannekuvaa ja toimeenpanoehdotuksia.

Julkisuudessa taas presidentti on useaan otteeseen ollut patistelemassa kansalaisia ja muistuttamassa tilanteen vakavuudesta.

Hallituksen ja presidentin keskustelu on käyty hyvässä hengessä, Ylen lähteet vakuuttavat. Ilta-Sanomille presidentti kertoi tänään, mitä hän on esittänyt.

– Minun päässäni ja ymmärtääkseni monen muunkin on syntynyt tuumailuja siitä, olisiko näistä asiantuntijoista koottavissa jonkinlainen kriisiryhmä eli käytännön toimijat miettimään yhdessä hallituksen kanssa asioita, presidentti sanoi Ilta-Sanomille sunnuntaina.

Presidentti korostaa IS:lle, että hän ei tarkoita, että ryhmällä tulisi olla päätäntävaltaa.

Hallitus ja presidentti johtavat turvallisuuspolitiikkaa yhdessä. Lähteet korostavat, että keskustelua käydään mutta ei kipakasti vaan kohteliaasti. Jotain erimielisyyttä kriisijohtamisen työkaluista näyttää olevan, ellei kyse ole esimerkiksi väärinymmärryksistä.

Koronakriisistä on tultava myös ulos. Hallitus on perustamassa myös ryhmää, joka suunnittelee, miten kriisin taloudelliset ja sosiaaliset vauriot korjataan. Ylen tietojen mukaan hallitus ja presidentti ovat samaa mieltä työn tarpeellisuudesta.

Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Su, 03/29/2020 - 18:15

Monissa kunnissa ja kaupungeissa on viime viikolla mietitty, miten myös etäopetuksessa oleville lapsille voitaisiin tarjota lounas koulun puolesta.

Heinolassa noutolounasta ryhdyttiin jakamaan torstaina. Lähes 80 lasta saapui hakemaan lounasta Kailas-talon noutopisteeltä. Yhteensä joka viides heinolalaislapsi ilmoittautui hakemaan noutolounasta.

– Kyllähän tämä kertoo siitä, että perheet ovat kovilla. Taloudellisesti ollaan tiukilla. Ei ole totuttu siihen, että kotona saattaa olla viisi peruskouluikäistä lasta odottamassa ruokaa keskellä päivää, sanoo Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja.

Espoo aloittaa maanantaina eväspussien tarjoamisen kotona olevilla oppilaille ja lukion opiskelijoille. Janakkalan kunta taas tarjoaa maanantaista alkaen perheille paketit, joka sisältää ruoka-aineet kotona valmistettaviin tai lämmitettäviin aterioihin pariksi viikoksi kerrallaan.

Koululaisille ohjeistettiin tarkasti, ettei liian lähelle koulukavereita saa mennä lounasjonossakaan. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolasta mukaan saa maidon, leivän ja pääruoan, joka lämmitetään itse kotona.

– Suomalaisen yhteiskunnan yksi arvopohja on, että meillä on ilmainen kouluruoka. Uskon, että yksi huoli oli, miten nämä lapset siellä kotona ruoan saavat ja miten se järjestetään, sanoo Hepo-oja.

Huolena turvavälit

Myös Nokia tarjoaa noutoruokaa koululaisille. Tampereella eväspakettien jakamista on pohdittu, mutta ajatuksesta luovuttiin, sillä koululaisten lähikontakteja ei haluta tällä tavoin lisätä.

Asiaa on mietitty myös Heinolassa. Kun lapset tapaavat toisensa jonossa, houkutus leikkeihin ja kontaktiin saattaa olla kova.

– Meillä on jokaisessa pisteessä henkilökuntaa muistuttamassa turvaväleistä ja katsomassa, että se toimii. Tämä on kriittisin paikka: muodostuuko jonoja, pidetäänkö turvaväli, jäädäänkö leikkimään, arvioi Hepo-oja.

Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja yllättyi noutolounaan suosiosta. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolan Kailaan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Iiris Rainio pitää hienona, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus hakea maksuton lounas.

– On tärkeää lapselle saada ainakin yksi lämmin ruoka päivässä. Olen sydän sykkyrällä miettinyt, miten perheissä on pärjätty. Monessa perheessä on hengähdetty helpotuksesta kun tietää, että saa ainakin sen yhden ruuan, sanoo koulunkäyntiavustajana työskentelevä Rainio.

Heinolassa lounasta jaetaan Hepo-ojan mukaan niin kauan kuin poikkeusolot kouluissa jatkuvat, pisimmillään toukokuun loppuun saakka.

Heinolassa mukaan saa kotona lämmitettävän pääruan, leivän ja levitteen sekä maidon. Juha-Petri Koponen / Yle Ruuanlaitto, työt ja koulutyöt vievät vanhempien ajan

Kolmen lapsen äiti Heli Hallikainen Lahdesta kertoo, että lasten lounaat ovat näkyneet myös kukkarossa. Ruuanlaittoon ja koulutöihin on mennyt oma aikansa perheen muuttuneessa arjessa. Myös Lahden kaupunki alkaa jakaa kylmäruokapakkauksia maanantaista lähtien. Lähes kolmasosa, yli 3 000 Lahden peruskoululaisista on ilmoittanut hakevansa kouluruokapaketin.

– Helpottaa varmasti haasteellista arkea. Melko paljon vie aikaa koulutytöt, ja ruuanlaittoon menee myös oma aikansa. Olisi kiva, kun ehtisi kotona muutakin kuin koulujuttuja ja kokkailua.

Monessa kunnassa kouluruokailu tarjotaan lähiopetuksessa oleville, mutta koululle voi tulla kotoa syömään. Esimerkiksi Helsingissä verkko-opetuksessa oleva oppilas pääsee lounaalle ilmoittautumalla etukäteen. Turussa lounaan saa myös ottaa mukaan, mutta koululle pitää ilmoittautua.

Kirjavaan käytäntöön on syynä on ministeriön ohjeistus, jonka mukaan kunnan täytyy järjestää ruokailu mahdollisuuksien mukaan.

Toisaalta tilanne on monissa kunnissa vielä epäselvä. Esimerkiksi Mikkeli, Oulu, Vaasa ja Seinäjoki selvittävät yhä, miten ruokaa voitaisiin tarjoilla myös etäopetuksessa oleville koululaisille.

Poliisi: Liikkumisrajoituksia on pääosin noudatettu kuuliaisesti – Hupiajelijat Uudenmaan tiesuluilla aiheuttavat harmia

Su, 03/29/2020 - 17:48

Suomalaiset näyttävät totelleen hyvin viranomaisten kehotusta pysyä kotona.

Yle teki soittokierroksen yhdeksään eri poliisilaitokseen ympäri Suomea ja kysyi, onko poliisi joutunut puuttumaan yli kymmenen hengen kokoontumisiin yleisillä paikoilla. Soittokierroksen perusteella ihmiset ovat noudattaneet fyysisten kontaktien rajoitussuosituksia hyvin.

– Pääosin ihmiset ovat ymmärtäneet viestin ja pysyneet kotona, kommentoi Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.

Savolainen kuitenkin mainitsee jotkin alueelliset poikkeukset, mutta ei erittele alueita tai paikkakuntia sen tarkemmin.

– Valitettavasti joillakin alueilla ei ole otettu vakavasti viestiä pysyä kotona ja välttämään kontakteja. Esimerkiksi nuorisoa on joillakin paikkakunnilla kokoontunut yli 20 hengen porukoihin. He vähän kuin kokeilevat, että kuinka siihen puututaan.

Yle kertoi aiemmin, että muun muassa Pohjanmaan poliisi on joutunut patistelemaan nuorisoa tutuilta kokoontumispaikoilta kotiin. Myös Kotkassa poliisi on puuttunut mopoilijoiden kokoontumisajoihin pariin otteeseen.

Suurin osa ravintoloista ja baareista on jo sulkenut ovensa, mutta vielä auki olevissa kuppiloissa on riittänyt väkeä.

– Auki olevat lähiökuppilat ja ravintolat ovat keränneet kymmeniä ihmisiä samoihin paikkoihin. Osa ei välitä kielloista tai rajoituksista niin kauan kuin ravintolat ovat auki, Savolainen kertoo.

Hupiajelijat poliisien päänvaivana

Uudenmaan sulku on myös aiheuttanut ikävän ilmiön, kun tarkastuspisteille tullaan tarpeettomille hupiajeluille ihmettelemään tilannetta.

– Tarkastuspisteille tullaan autoilla kokeilemaan ylittämistä ja samalla ruuhkautetaan liikennettä sekä aiheutetaan poliisille lisää työtä, Savolainen sanoo.

Tähän mennessä tällaisia kokeilijoita on kehotettu palaamaan takaisin, mutta mikäli samat henkilöt yrittävät ylittää rajaa toistamiseen, poliisi ryhtyy puuttumaan siihen muillakin keinoin.

Tarpeeton hupiajelu häiritsee erityisesti huomenna todennäköisesti vilkastuvaa työmatkaliikennettä. Jo nyt poliisi on kehottanut rajan yli ajavia työmatkalaisia varautumaan 1–1,5 tunnin jonoihin.

Savolainen myös toteaa, että alueesta riippuen poliisin tehtävät ovat säilyneet ennallaan tai vähentyneet merkittävästi. Rattijuopumukset ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä johtunee siitä, että liikkuminen on vähentynyt ja rattijuopot voidaan poimia liikenteestä aiempaa tarkemmin.

Luontokohteet pahasti ruuhkautuneet

Poikkeustilanne on innostanut ihmisiä luontoon aiempaa ahkerammin.

Metsähallituksen mukaan joidenkin luontokohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi Nuuksion Haukkalammen kerrotaan olevan pahasti ruuhkautunut, minkä vuoksi sitä suositellaan vältettävän.

Useita päivätupia, taukokoteja sekä päiväkäytöstä ruuhkautuneita autiotupia on suljettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Ympäristöministeriö kehottaa välttämään ruuhkautuneita kohteita ja suosimaan ulkoiluun lähialueiden luontoa.

Samalla ympäristöministeriö muistuttaa, että riittävistä turvaväleistä ja käsihygieniasta tulee huolehtia myös luonnossa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa tehohoidossa 41 ja kuolleita 11, Ranska siirsi potilaita erikoisvarustelluilla luotijunilla ylikuormittuneista sairaaloista

Korona voi levitä myös retkipaikoilla – Metsähallitus varoittaa ruuhkista ja ruohikkopaloista

Elämä jatkuu Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla lähes ennallaan – naapurimaakunnan houkutus voi kuitenkin joillekin olla liian suuri

Pohjanmaan poliisilta viesti nuorille: "Voisitteko #pysykotona ja vaikka videolla kokoontua?"

Mopoilijoita kokoontui Kotkassa kauppakeskuksen pihaan vastoin kieltoa – poliisi joutui hätistelemään kahteen otteeseen

Sivut